jep. eli eilinen ilta meni uutta sali ohjelmaa suunnitellessa ! tosin eipä siinä nyt niin hirveästi mitään suunniteltavaa ollut kun on noita eri variaatioita tullu kokeiltua ennekin. Vaihdoin 3 jakoisen ohjelman 4 jakoiseen ohjelmaan! vanha ohjelma kyllä toimi hyvin ja tulosta tuli , mutta alkoi vähän kyllästyttämään se saman toistaminen, joten pieni muutos tekee luultavasti hyvää tai sitten ei ? ken tietää :D. Ainahan siinä hetki menee, että uuteen rytmiin ja tapaan tottuu ja tänää sen huomasin kun reeni ei sitten lähtenyt oikein kulkeakseen , mutta taas sitä yritti kuitenkin satasella vääntää ! huom ! yritti :D Nyt sitte istahin suoraan reenin jälkeen tähän perkeleen kovalle jakkaralle ja nappasin kaapista valmiin rahkajuoman minkä aamulla väsäsin jo valmiiksi! oli se vaan nättiä ottaa valmista juomaa ( onhan se niin perkeleen raskasta valmistaa :D ) Salille mentäessäni huomasin, että siinä paini matolla alkoi juuri Kouvolan paini seuran harjoitukset. Väli pressut oli nostettu ilmaan ja siitä salin puolelta näki painimatoille hyvin. Ensin vain katselin sitä meininkiä, eikä siinä sen kummempia kerenny miettimään kun yritti panostaa itse treeniin. No kuitenkin aikani siinä katsellessa alkoi ajatuksia tulemaan mieleen ! Katselin niitä harjoitteita mitä ne junnut siellä tekivät ja siinä niitä katsellessa mietin ettei meikäläinen kyllä enää ton tyylisiä reenejä pystyisi läpi vetämään! siinä oli kuperkeikkoja etu-ja takaperin, käsin seisontaa ja muita vastaavia liikkeitä( ei jaksa nyt kaikkia tähän luetella, mutta liikkeet olivat minulle liikkuvuuden kannalta almost mahdottomia). Tuli taas mieleen nuoruus vuoden urheilu jutut mihin silloin aikoinaan tuli panostettua. Kyllähän se niin vaan on, että kun ikää tulee lisää niin alkaahan ne paikat paukkumaan, eikä ole enää niin ketterä kuin silloin joskus nuorena, tosin itse oon aina ollut tälläinen rautakanki niin siihen on kerennyt jo totutella!  No asiasta kukkaruukkuun ! hieno nähdä että nuoria riittää vielä harrastamaan ns erikoisempia lajeja ja että heillä on vielä liekkiä harjoitteluun ! itselläni on kyllä tuo motivaatio puoli kohtalaisen kunnossa, mutta kuitenkin osaa olla sen varran realisti ettei liikoja ala enää kuvittelemaan liikkuvuuden ja innon puolelta, kun ei tässä enään mitään niin sanottuja todellisia tavoitteita ole. Pidetään omasta kunnosta huolta ja jatkan tätä liikkumista tasaisen tappavaan koko loppuelämän ! joten eiköhän siinä ole sitten sitä motivoivaa asennetta tarpeeksi.